Oletko jo langennut Facebookin pauloihin? Käytätkö sitä työaikanasi?

Varo vaan, sinua tarkkaillaan.

Helsingin Sanomat julkaisi tänään 19.8.2009 mittavan artikkelin (linkki) Facebookin käytöstä työpaikoilla. Kyseessä ei suinkaan ole uusi ilmiö, mutta ns. Lex Nokian siivittämänä tästä maailmanlaajuisesta yhteisöpalvelusta on tullut herkullisen kiistanalainen ja tunteita herättävä ilmiö. Onko työnantajilla oikeus puuttua asiaan?

Lähes kuukausittain putkahtelee ulos tutkimuksia Facebookin hyödyistä ja haitoista työpaikoilla. Joka toinen tutkimus saarnaa sen vaaroista ja haitoista, ja joka toinen taas ylistää sen positiivisia vaikutuksia työtehoon. Mielipiteet jakaantuvat kahteen leiriin yhtä selkeästi kuin palvelun käyttäjät ja ei-käyttäjät. Oli miten oli, fakta on että tällä hetkellä Facebook on työpaikkojen aikavaras numero 1. Jokainen yhteisöpalvelussa vietetty minuutti on pois tuottavasta työajasta, josta työnantaja työntekijälle maksaa. Nucleus Researchin julkaiseman raportin mukaan tuettavuuden lasku on 1,5% jokaista työntekijää kohden. Onko siis oikein, että työntekijöillä on vapaa pääsy internetin ihmeelliseen maailmaan. Entä, onko oikein että yksityishenkilön toimintaa valvotaan isoveljen lailla?

Facebookin kuohuttaessa työntekijöiden ja työnantajien tunteita on kuitenkin unohdettu, että palvelun aiheuttamia ”haittoja” voidaan hallita muutenkin kuin täydellisellä käyttökiellolla. Kyseessä ei tarvitse siis olla joko-tai-valinta. Facebookin käyttöä voidaan seurata esimerkiksi yleisellä tasolla, jolloin organisaatiojohto saa kyllä tärkeää tietoa yhteisöpalveluiden käyttömääristä työaikana, mutta sillä ei ole pääsyä yksilökohtaisiin tietoihin. Palveluita ja niiden käyttömahdollisuuksia voidaan myös ”suodattaa”, mikä tarkoittaa tiettyjen sovellusten, kuten chattien tai kuvatiedostojen siirron, blokkaamista pois käyttäjän oikeuksista keskitetysti. Näin turvataan yrityksen tietoliikenne, ilman että työntekijän yksityisoikeuksia poljettaisiin räikeästi.
Osa tietoturva-alan ohjelmistotoimittajista on herännyt tähän vastakkainasetteluun. Esimerkiksi Websense panostaa tutkimuslaboratorionsa kautta ilmiön tutkimiseen ja tietoturvahaittojen ehkäisyyn sallien käyttäjille kuitenkin pääsyn sosiaalisen median palveluihin. Websensen laboratorion tavoitteena onkin mahdollistaa lähes kansalaisoikeudeksi muuntuneen sosiaalisen median käyttö soveltuvin osin myös työaikana, siten miten eri organisaatioiden tietoturvapolitiikassa se on määritelty. Täydellinen käyttökielto voi olla organisaatiolle jopa rekrytointia haittaava tekijä.
Suodatetaanko organisaatiosi sosiaalisen median palveluja ? Vai onko teidän ratkaisuna täyskielto?

4 kommenttia kohteelle “Facebook varastaa kallista työaikaa!”