Kategorian ‘Uutiset’ artikkelit
Tietoviikko nosti Trusteqin jälleen haastajien listalle
Tietoviikko listasi jälleen kesäkuun alussa 250 suurinta tieto- ja viestintätekniikka-alan yritystä sekä niiden 14 potentiaalisinta haastajaa. Lista koottiin perinteiseen tapaan edellisen vuoden (2009) tilinpäätöstietojen perusteella, ja haastajayritykset valittiin sijoille 251-300 tulleiden yritysten joukosta. Trusteq oli yksi harvoja yrityksiä, jotka onnistuivat pitämään paikkansa haastajalistalla edellisvuodesta, ja lehti ennustaakin yritykselle lähes varmaa nousua 250 suurimman joukkoon ensi vuoden selvityksessä.
“It-palveluita tarjoava espoolainen Trusteq punkee vahvasti ensi vuoden päälistalle merkittävillä kasvuluvuillaan niin viime kuin edelleisenäkin vuonna. Vuonna 2008 yrityksen liikevaihto kasvoi 35 ja viime vuonna 49 prosenttia. Jos yrityksen hallituksen puheenjohtajan Vesa Halosen arvio tahdin kiihtymisestä tänäkin vuonna toteutuu, Trusteq ponnahtaa kevyesti 250 suurinta -listalle ensi vuonna”
Koko artikkeli löytyy Tietoviikon viimeisimmästä julkaisusta (numero 11, ilmestynyt 11.6.2010).
Lisätietoa Tivi 250 selvityksestä löytyy Tietoviikon verkkosivuilta.
Trusteq laajentaa palveluvalikoimaansa ostamalla tietoturvatalo Optisecin
Trusteq on ostanut koko Optisec Oy:n osakekannan 1.6.2010. Kauppahinta suoritetaan suunnatulla osakeannilla ja Optisecin nykyisistä omistajista Karri Puumasesta, Harri Kotakoskesta ja Jarkko Hagströmistä tulee Trusteqin osakkaita 1.6.2010 alkaen.
Optisec Oy:stä tulee Trusteq Oy:n tytäryhtiö Trusteq Consulting.
Trusteq on IAM-ratkaisuihin erikoistunut tietoturvan palvelutalo, jonka vuoden 2009 liikevaihto oli 3,3M€. Optisec on erikoistunut tietoturva- ja infrahankkeiden projektijohtoon. Sen liikevaihto oli vuonna 2009 1,5M€. Kummankin organisaation asiakkaat ovat suuryrityksiä. Trusteqilla on asiakkaita myös valtionhallinnossa.
Trusteq hakee voimakasta ja kannattavaa kasvua tietoturvapalveluista. Vuonna 2009 liikevaihdon kasvua kertyi 50% ja kuluvan vuoden liikevaihtotavoite on 6,2M€. Trusteqilla on yrityskaupan jälkeen 26 työntekijää ja kaksi tulosyksikköä. Asiakasratkaisut-yksikkö keskittyy käyttäjätietoturvan teknologiakonsultointiin ja ratkaisuihin. Konsultointi-yksikkö huolehtii projektijohtamisen palveluista ja tietoturvakonsultoinnista.
Trusteqin vahvuus on erityisesti IAM osaamisessa ja kyvyssä toimia integraattorina haastavassa monitoimittajaympäristössä. Optisecin osaaminen painottuu hanke- ja projektijohtoon ja IT tietoturvaan.
Yritykset muodostavat täydellisen kombinaation koska liiketoiminta-alueet tukevat merkittävästi toisiaan ja päällekkäisyyksiä ei ole.
Asiakkaille uusi Trusteq on entistäkin kiinnostavampi kumppani laajemman palveluvalikoimansa ja suurempien resurssiensa vuoksi. Trusteqin tulevaisuuden tavoitteena on kattaa yhä laajempi palvelu-
ja ratkaisutarjonta ja näin huolehtia mahdollisimman laajastiasiakkaidensa tietoturvatarpeista.
Lisätietoja:
Vesa Halonen
hallituksen puheenjohtaja
Trusteq Oy
p. 040 8470268
vesa.halonen@trusteq.com
Karri Puumanen
hallituksen puheenjohtaja
Optisec Oy
p. 040 5152471
karri.puumanen@optisec.com
Trusteqille uusi toimitusjohtaja
Suomen parhaimpien yritysten joukkoon vuonna 2009 listattu tietoturvayhtiö Trusteq saa uuden toimitusjohtajan, kun yrityksen tekninen johtaja ja perustajaosakas Jukka Lauhia (36) astuu vetovastuuseen 1.3.2010 alkaen. Hän lähtee luotsaamaan Trusteqia yli 15 vuoden kokemuksella ICT-bisneksestä.
Lauhia on IAM -alueen uranuurtaja ja hän on toiminut sovellustietoturvan strategina jo toistakymmentä vuotta. Hän kuuluu eittämättä Suomen johtaviin tietoturva-alan tiennäyttäjiin.
”Kannattava kasvumme jatkui viime vuonnakin 50%:n vauhdilla vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta. Tavoitteenamme on jatkaa samoilla linjoilla. Uskon että Jukalla on valmiudet, joita tarvitsemme tässä mielenkiintoisessa ja haastavassa tilanteessa”, toteaa Trusteq’in hallituksen puheenjohtaja Vesa Halonen.
Trusteq yksi Suomen parhaista yrityksistä 2009
Talouselämä listasi Trusteqin Suomen 28. parhaaksi yritykseksi 27.11.2009 julkaistussa lehdessään.
60 parasta yritystä rankattiin 80 000 yrityksen joukosta, yhteistyössä Suomen asiakastieto Oy:n kanssa. Sijoitus listalla määräytyi vuoden 2008 tilinpäätöksen liikevoittoprosentin perusteella.
Lue lisää www.talouselama.fi
Keskitetyn käyttövaltuushallinnan merkitys osana organisaation tietoturvaa kasvussa
KPMG Oy Ab
Lehdistötiedote
27.10.2009
Tiedon ollessa yksi organisaatioiden kriittisimmistä menestystekijöistä on myös sen suojaaminen oleellinen osa yritysten liiketoimintaa ja organisaatioiden tietoturvaa. Vastikään julkaistu eurooppalaistutkimus kertoo, että keskitetyn käyttövaltuushallinnan (Identity and Access Management, IAM) merkitys organisaatioita ohjaavana tekijänä on kasvanut. Lähes 90 prosenttia tutkimukseen osallistuneista organisaatioista oli aloittanut vähintään yhden keskitettyyn käyttövaltuushallintaan tähtäävän kehitysprojektin viimeisen kolmen vuoden aikana.
Keskitetyn käyttövaltuushallinnan, IAM:n, hankkeissa on kyse siitä, että luodaan politiikkoja, prosesseja ja teknisiä ratkaisuja henkilöiden käyttöoikeuksien keskitettyyn hallintaan ja valvontaan sekä pääsyyn organisaation tietoon.
– Kasvanut kiinnostus keskitettyä käyttövaltuushallintaa ja sitä tukevia ratkaisuja kohtaan on selkeästi nähtävissä myös Suomessa, kertoo KPMG:llä tietoturva-asiantuntijana työskentelevä Mikko Kinnanen.
Riskien hallinta ja ulkoiset vaatimukset vauhdittavat kehitystä
Merkittävimmät tekijät IAM-järjestelmien kehittämishankkeiden aloittamiselle ovat viimeisen vuoden aikana olleet hyvän hallinnointitavan kehittäminen, riskien hallinta ja ulkopuoliseen sääntelyyn liittyvät vaatimukset.
Edelläkävijä IAM-kehityksessä on erityisesti rahoitusala, jossa ulkopuolelta tulevat vaatimukset ja riskien hallinta ovat jo pitkään säädelleet yritysten toimintaa. Myös julkishallinnossa ja terveydenhuollossa tietoturvalle ja yksityisyyden suojalle asetetut vaatimukset lisääntyvät entisestään, mikä osaltaan on lisännyt kiinnostusta IAM-järjestelmien kehittämistä kohtaan.
– Tietoturvan sääntelyn lisääntyminen on erittäin ajankohtaista myös Suomessa, sillä valtionhallinnon tietoturvatasot ja ICT-varautumisen vaatimukset velvoittavat jatkossa kaikkia valtionhallinnon organisaatioita sekä näiden alihankkijoita, summaa Kinnanen.
Onnistuneen hankkeen perustana liiketoimintalähtöisyys
Suurin osa tutkimukseen vastanneista ilmoitti, että IAM-strategian kehittämisestä ja toimeenpanosta organisaatiossa vastaa tietoturva- tai IT-päällikkö. Tämä viittaa siihen, että IAM-hankkeet toteutetaan edelleen liian teknologiapainotteisesti, jolloin liiketoimintahyödyt jäävät helposti saavuttamatta. Suurimpana yksittäisenä haasteena nähtiin se, että organisaation johto ei sitoudu hankkeen läpivientiin.
KPMG:n mukaan IAM-strategia ja sen toimeenpano tulisi toteuttaa liiketoimintalähtöisesti ja päävastuu IAM-strategiasta tulisi olla liiketoiminnan edustajalla, kuten riskienhallinta-, talous- tai tietohallintojohtajalla.
IAM-hankkeet ovat myös varsin mittavia kehitysprojekteja, jotka vaativat strategista suunnittelua. Merkittävässä roolissa ovat tietojärjestelmäarkkitehtuuri ja organisaatioiden tekniset ratkaisut, ja näin ollen toimiva yhteistyö liiketoiminnan ja IT:n välillä on onnistuneen IAM-hankkeen edellytys.
– Parhaiten suomalaisista IAM-hankkeista ovat onnistuneet ne projektit, jotka ovat käynnistyneet riskienhallintajohtajan aloitteesta tai tietojärjestelmätarkastajan neuvon perusteella. Tällöin hankkeessa on mukana riittävästi tutkimuksessakin viitattua liiketoiminnallista näkökulmaa, kertoo käyttöoikeushallintaan erikoistuneen tietoturvatalo Trusteq Oy:n teknologiajohtaja Jukka Lauhia
– IAM-hankkeet koetaan usein monimutkaisiksi, joten projektissa on ehdottoman tärkeää saada nopeita tuloksia. Panostamalla hankkeen ensi vaiheissa vaatimuksenmukaisuuteen ja käyttöoikeuksien riskienhallintaan, saadaan organisaation johto vakuutettua järjestelmän hyödyistä. Teknisemmät asiat voidaan hoitaa ajallaan, Lauhia neuvoo.
Talouskriisi leikannut kehitysbudjetteja
Tutkimuksessa havaittiin, osin odotetusti, että talouskriisi on vaikuttanut negatiivisesti IAM-kehityshankkeiden budjetteihin. Eniten budjettileikkauksia on tehty pankki- ja vakuutussektorilla, joihin talouskriisi on vaikuttanut voimakkaimmin, mutta jossa toisaalta IAM-hankkeiden budjetit ovat myös olleet euromääräisesti suurimpia.
Merkillepantavaa tutkimustulosten valossa on kuitenkin se, että miltei kolme neljäsosaa vastaajista kertoi talouskriisin olevan myös yksi syy IAM-kehityshankkeen aloittamiseen. Noin 80 prosenttia vastaajista puolestaan totesi, että nykyisessäkin markkinatilanteessa liiketoiminnalliset perusteet hankkeen aloittamiselle olisivat edelleen hyväksyttävissä. Tähän vaikuttanee luonnollisesti myös odotettu riskienhallinnan, sääntelyn ja valvonnan lisääntyminen.
Suomen IAM-markkinat kasvavat talouskriisistä huolimatta. Taloudellisesti epävarmat ajat näkyvät kuitenkin siinä, että organisaatiot eivät aina halua sitoutua pelättyyn jättiprojektiin. Tämä näkyy hankkeiden aloituksen siirtämisenä tai hankkeen toteutuksena pienemmissä osissa.
Taustaa tutkimuksesta:
KPMG ja Everett Group suorittivat yhdessä järjestyksessään toisen Identity and Access Management – hankkeita koskevan kyselytutkimuksen. Tutkimukseen osallistui yhteensä 128 organisaatiota 23 Euroopan maasta, ml. Suomesta. Tutkimuksessa kartoitettiin muun muassa IAM-kehityshankkeiden nykytilaa Euroopassa, talouskriisin vaikutuksia niihin, hankkeiden käynnistämiseen vaikuttavia tekijöitä sekä projektien tavoitteita.
Tutustu tutkimusraporttiin 2009 European Identity and Access Management Survey.
Lisätietoja:
Mikko Kinnanen, Tietoturva-asiantuntija, KPMG Oy Ab
puh. 020 760 3637
e-mail: mikko.kinnanen@kpmg.fi
Mika Iivari, Tietoturva-asiantuntija, KPMG Oy Ab
puh. 020 760 3495
e-mail: mika.iivari@kpmg.fi
www.kpmg.fi
Jukka Lauhia, Teknologiajohtaja, Trusteq Oy
Puh. 050 62 301
e-mail: jukka.lauhia@trusteq.com
www.trusteq.com
Trusteqilta ratkaisu – entisten työntekijöiden pääsyoikeudet kuriin
Trusteqin yhteistyökumppanin, IT-ohjelmistoyhtiö CA:n, pohjoismainen tietoturvakysely osoittaa, että työntekijöillä on pääsy entisen työnantajansa tietoihin vielä pitkään työpaikanvaihdon jälkeen. Joka kymmenes työntekijä otti entisen työnantajansa liiketoiminnan kannalta tärkeitä tietoja mukaansa vaihtaessaan työpaikkaa. Lisäksi huolestuttavan moni (5,5 prosenttia) pääsee edelleen käsiksi näihin tietoihin vielä vuosi työpaikanvaihdoksen jälkeen.
Lue lisää »






